• Etusivu testi

Hyvinvointiyhteiskunta säilytettävä

Hyvinvointivaltio ei ole koskaan valmis. Se on jatkuvaa työtä tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. Hyvinvointivaltiossamme eduskunnalla on keskeinen rooli elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Vallalla oleva hallitus on turvannut elintason ja toimeentulon hyvä veli verkoston jäsenille muiden kustannuksella. Näin ei voi jatkua. Hyvinvointivaltio on luotu turvaamaan kaikkien oikeuksia työhön ja toimeentuloon, ei vain harvojen.

Perustulo tulee ottaa käyttöön ensi vaalikaudella korvaamaan monimutkaisen ja nöyryyttävän tukiviidakkomme, jonka rei’istä tippuu ihmisiä tyhjän päälle jatkuvasti. Tämän lisäksi on toteutettava sote-uudistus, jonka keskiössä on ihmisten hyvä hoiva. Terveyskeskusmaksut tulee jättää historiaan ja säätää yksi maksukatto, jonka alle menevät lääkkeet, terveyspalvelut ja matkakustannukset.

Koulutus on keskeinen avaintekijä tulevaisuutemme osalta. Ammattikoulutuksen reformi on epäonnistunut ja sen luomat heikennykset koulutukseen tulee korjata. Tarvitsemme tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa yrityksiin, jotta ne voivat kasvaa ja menestyä. Jatkuva uuden oppiminen on edellytys työelämässä pärjäämiselle. Opiskelu on tehtävä mahdolliseksi ja kannattavaksi jokaisessa elämänvaiheessa.

Työttömiä ei tule rangaista tilanteesta, johon he eivät ole syypäitä. Työpaikkoja vain on yksinkertaisesti vähemmän kuin työntekijöitä vapailla markkinoilla. Aktiivisuuteen tulee kannustaa, mutta se ei voi tapahtua tukia leikkaamalla. 

Meidän tulee panostaa ihmisiin vauvasta vaariin. Vanhustenhoidon resursseja on lisättävä ja riittävä hoitajamitoitus tulee kirjata lakiin. Voitontavoittelu ihmisten kannalta tärkeissä palveluissa kuten varhaiskasvatuksessa ja vanhustenhoidossa tulee kieltää.  

Suomi on kahdeksan kertaa rikkaampi kuin hyvinvointivaltiota luotaessa. Meillä on varaa pitää kaikista huolta. Rakennetaan Suomi, jossa ihmisillä on hyvä olla. Rakennetaan Suomi, jossa todellakin asuu maailman onnellisin kansa. Meillä on siihen varaa.

Parempaa työelämää

 

Työ muuttuu, maailma muuttuu, samoin tulee työelämän rakenteiden ja työttömyysturvan  muuttua sen mukana. Työmarkkinoilla on viime vuosien ajan totuttu olemaan puolustuskannalla, kun on neuvoteltu työehtosopimuksista. Työehtojen parantaminen on tullut vaikeammaksi myös nykyisen oikeistohallituksen toimesta ja sen haluttomuudesta tehdä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Aktiivimallin kaltaiset tutkitusti toimimattomat työttömyysturvan heikennykset tulisi purkaa ja samalla selvittää mahdollisuutta edelleen lyhentää karenssien pituutta tai poistaa kokonaan työntekijän päättäessä työsopimuksensa. Tämä vaikuttaa suoraan työn hakemiseen. Tämä nopeuttaisi työmarkkinoita ja antaisi myös rohkeutta työntekijälle ottaa vastaan pätkätöitä, jos tätä kerta työnantajapuoli näyttää hakevan.  Kohtuuttomat karenssit eivät motivoi vaan lamaannuttavat ihmisen. Kun hallituspuolueet puhuvat joustavuudesta, niin on kohtuullista myös miettiä joustoja molempiin suuntiin.

Sipilän hallituksen pakkolakipaketeilla peloteltu ay-väki taipui kesällä 2016 solmimaan Kilpailukykysopimuksen, joka aktiivimallin tapaan ei ole ihmeitä tehnyt. Kiky ei ole Suomen taloutta nostanut vaan tämä on laajempi kokonaisuus globaalien markkinoiden ollessa isona tekijänä. Työpaikoilla sen sijaan tätä kilpailukyykytystä saadaan vielä tuskailla, osa ammattiala pidempään kuin toiset. Tulonsiirto työnantajalle työttömyysturva- ja eläkemaksujen siirtämisen kautta työntekijöiden maksettavaksi oli Kikyn tuntuvin kyykytys  julkisen sektorin lomarahojen leikkauksen lisäksi. Nämä tulonsiirrot tuleekin palauttaa ennalleen.

Seuraavan hallituksen tulee ottaa tarkasteluun työajan lyhentäminen ansiotasoa laskematta. Ensin rajatuilla aloilla ja laajentaa kenttää tämän jälkeen tutkitun tiedon perusteella soveltuviin aloihin. Tämä tietenkin haastaa myös työehtosopimusjärjestelmää, mutta tähän tarvitaan motivoitunut hallitus valmistelemaan asiaa kolmikantaisesti, yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa.

Minimipalkasta on käyty paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Keskustelu on osaltaan hyvin subjektiivista eikä asiaan haluta edes paneutua. En näe tätä uhkakuvaa kovin todellisena, että ”minimistä tulee maksimi”, vaan tällä turvataan varsinkin työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien työntekijöiden työehtoja. Tätä tulee seuraavan hallituksen valmistella ay-liikkeen kanssa yhteistyössä ja samaan aikaan tulee ottaa agendalle myös alipalkkauksen kriminalisointi.

Tarvitsemme parempaa työelämää, työelämää, jossa työllä tulee toimeen ja joka antaa uskoa tulevaisuuteen.

 

Esittelypuheeni Hyvinkään ammattiosasto 58 syyskokouksessa (8.10)

Tervehdys hyvä kokousväki

Kiitos että sain tulla vierailemaan teidän syyskokoukseenne tänne Hyvinkään Järkälle. Järkkä joka ensi vuonna täyttääkin jo pyöreät 60 vuotta. Talo on nähnyt 60-luvun tanssi huuman, 70-luvun taloudelliset ahdingot ja myöhemmin talkootöiden elvyttävän voiman. Merkityksellinen talo monessa suhteessa.

Mun nimi on Ville Kari. Olen 37 vuotias Teollisuusliiton aluetoimitsija Helsingin ja Uudenmaan alueella. Olen pienen tytön isä, onnellinen aviomies ja nyt ehdolla kevään eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä

Tämä Syksy on ollut ay-liikkeelle poikkeuksellisen vilkas, riippuen millä alalla työskennellään, on myös vilkkauden määrä hieman vaihdellut. Työmarkkinatilanne kuumeni porvarihallituksen irtisanomislakiesityksestä, joka lopulta sai ay-liikkeen barrikaadeille järjestöllisien toimien muodossa läpi keskusjärjestökentän.

Kun tätä edeltäneet Sipilän hallituksen työelämän heikennykset kytivät vielä taustalla, oli eri-arvoistava lakiesitys palkansaajalle se viimeinen niitti.Tilanteen nyt hieman rauhoittuessa, onkin selvää, että ensi kevään eduskuntavaalien merkitys on äärimmäisen tärkeä, kun tavoitteena on saada hallitus, joka tekee oikeudenmukaisempaa politiikkaa.

Tarvitaan kovaa kenttätyötä ja rohkeaa otetta keskusteluihin, jotta vasemmiston ja palkansaajan asiaa saadaan esille.He, jotka kokevat, että ei kannata äänestää, on meidän vakuutettava, että nyt jos koskaan kannattaa äänestää jos halutaan poliittiseen suuntaan muutos, muutos parempaan ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan.

Olen elämäni aikana kokenut hyvinvointivaltion ja sen tuhon. Suomi ei ole enää hyvinvoiva yhteiskunta, päinvastoin. Enkä pysty sivusta seuraamaan, kuinka tätä maata ajetaan kahtia ja myydään pala palalta ulkomaisille sijoittajille.

Nyt on muutoksen aika.

Äänestetään eduskuntavaaleissa.

Kiitos.




Keskustan ja Sipilän takinkääntöpopulismi

[Julkaistu Meteli70-lehdessä 16.12]

Tällä viikolla olemme saaneet lukea, kun pääministeri on Keskustan puoluevaltuustossa esitellyt miten Suomi taas pistetään kuntoon. Sipilä esittää 50 miljoonan satsausta 1000:nen opettajan ja ohjaajan palkkaamiseksi, jotta koulutusuudistusten myötä työpaikkatasolla tapahtuva opiskelu toteutuisi. Puhe koulutuksen parantamisesta juuri ammatillisen koulutuksen määrärahojen 190 miljoonan leikkauksien ja tuhansien ammattioppilaitoksien opettajien ahdinkoon saattamisen jälkeen on täysin käsittämätöntä ja vastenmielistä.

Sinänsä hyvä idea suunnata ammattitaitoista opettajakuntaa myös yrityksiin, mutta riittääkö tämä näiden massiivisten leikkausten jälkeen? Epäilen.

Vaalit lähestyy, sen tiedämme jokainen ja tämä alkaa näkyä myös hallituspuolueiden edustajien puheissa. Petteri Orpo jo linjasi jälleen Kokoomuksen lähes työväenpuolueeksi ja Sipilä hyökkää oppositiopuolueita vastaan puheissaan. Pääministeri selvästi kärsii jonkin asteisesta todellisuushäiriöstä. Sipilän mukaan vasemmistoa ei kiinnosta Kehä 1:n ulkopuolinen elämä tai siellä tehtävä yliopistotutkimus tai mikään muukaan. Vasemmistoliitto on puolue, jossa on mukana aktiiveja niin isoista kaupungeista kuin pieniltä paikkakunnilta maaseudulla. Vahvimmat kannatusalueet on Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Se siitä vihervasemmistolaisesta kerrostaloasukkaasta joka vihaa maaseutua.

Sipilän puheet on tottakai omille äänestäjille hengen nostatukseen tarkoitettua retoriikkaa, mutta ei tätä ihan leikillä sanota, vaikka populistinen kulma siinä onkin. Pääministeri on käyttäytynyt koko hallituskauden samalla tavalla. Räksytetään, kiristetään, uhkaillaan ja kun joku antaa vähän takasin (ihan syystäkin), tästä pahoitetaan mieli syvästi ja esiinnytään laupiaana samarialaisena.

Vielä loppuun mitä tämä suomen vapauttaja, keskustan ylpeys markkinataloudelle,  hyvä veli-järjestelmän oppipoika Juha Sipilä on saanut aikaan koulutusleikkausten lisäksi. Näistä on hyvä käännellä takkeja vaalien alla ja sitten heittää ne roskiin 14.4 jälkeen.

 

Sipilän leikkauslista 2015 - 2018

  • Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu
  • Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetty
  • Vanhempainvapaan päivärahan leikkaus
  • Sairausajan vuosilomaa leikattu palauttamalla siihen omavastuu
  • Vuosiloman kertymistä vähennetty äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.
  • Ansiosidonnaisen kestoa leikattu 100 päivällä
  • Kiky leikkasi julkisen sektorin lomarahoja 30%
  • Vuosittaista työaikaa pidennetty 24 tunnilla
  • Työsuhdeturvaa heikennetty (mm. koeaikaa pidennetty, takasinottovelvollisuutta lyhennetty ja pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuksia helpotettu)
  • Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennetty (19kk -> 15kk) ja perusosaa leikattu 15%
  • Ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikattu 190 miljoonaa euroa
  • Korotetusta työttömyyspäivärahasta luovuttu
  • Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikattu (mm. lapsilisää, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, peruspäivärahaa ja kansaneläkettä)
  • Yleisen asumistuen perusomavastuuta suurennettu
  • Opiskelijoiden opintorahan osuutta pienennetty ja lainaosuutta kasvatettu
  • Palkkatuella tehdystä työstä kertyvää työssäoloehtoa kiristetty
  • Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli






Ville Kari

Teollisuusliitto, aluetoimitsija

Eduskuntavaaliehdokas Uusimaa

Metalli70:n jäsen



Syksyn hässäkkä, tauolla vai ohitse?

Teollisuusliitto ja moni muu ammattiliitto ovat järjestäneet syksyn aikana järjestöllisiä toimia Sipilän hallituksen järjetöntä lakiesitystä vastaan. Lain muutoksella haluttiin helpottaa irtisanomisia alle 20 hengen työpaikoilla. Sipilän hallitus teki paineen alla muutoksia esitykseensä, jossa lakiesitys koskisi alle 10 hengen yrityksiä. Tämä ei ay-liikkeelle käynyt, niinpä työtaistelutoimia jatkettiin ja laajennettiin. Tämän myös ymmärtää. Miten voi työntekijöiden etuja valvova järjestö kannattaa lakia, joka on eriarvoistava, riippuen minkä kokoisessa yrityksessä henkilö sattuu työskentelemään. Ammattiliitot kunnioittavat työntekijöiden yhdenvertaisuutta, toisin näyttää maamme hallitus tekevän.

Myös Sak aloitti omat toimensa hallituksen toimia vastaan. Sak starttasi #viimeinenniitti-kampanjansa, jonka yhteydessä on jaettu työmarkkinatilanteen hahmottamiseksi tehtyä materiaalia. Näissä kuvataan sitä tilannetta mihin Sipilän toimet voivat pahimmassa tapauksessa johtaa työpaikoilla.

Sak:n materiaali nosti verenpainetta porvarileirissä ja viestistä loukkaannuttiin syvästi. Uhriutumisen ja tekopyhyyden määrä meni porvareilla jo surku hupaiseksi. JHL:n työtaistelutoimia arvosteltiin ja mukaan pelinappuloiksi otettiin lapset ja vanhukset. Myös visuaalinen propaganda otettiin mukaan, vaikka SAK:n vastaavaa toimintaa arvosteltiin ja syvästi loukkaannuttiin. Työnantajapuolen kuvat olivat kuitenkin rimanalitus. Ei tässä kukaan vanhuksia ja lapsia nälkään kuolemaan päästä. Ei tässä maassa. Ainakaan lakoilla. Tämänhetkinen hallitus kylläkin omilla toimillaan on tätä agendaa hoitanut ansiokkaasti, leikkaamalla toimeentuloa kaikista heikoimmassa asemassa olevilta.

Sankarimainen pitsojen kuljettaminen päiväkoteihin on lähinnä osa ala-arvoista oikeiston propaganda viestintää. Missä se aito huoli on ollut tämän koko hallituskauden ajan, kun ihmiset pohtivat apteekin ja ruokakaupan välillä, kun ei enää voi molemmissa joka kerta käydä?


Näin se ilmeisesti on, että työn teettäjä saa kohdella ja arvostella työntekijöitä, mutta kun työntekijäpuoli sanoo asiat suoraan, on tämä kiellettyä. Peiliin voisivat katsoa.

Nyt tilanteessa ollaan niin pitkällä, että liitot ja keskusjärjestöt arvioivat hallituksen uuden esityksen kelpoisuutta. Yleinen linja on, että minkäänlaista työntekijöiden oikeuksien heikennystä ei anneta hallituksen lakiesityksen pohjalta mennä läpi. Vaikka uudessa esityksessä olisikin poistettu työntekijämäärä lukuna, on siinä edelleen eriarvoistavan tulkinnan mahdollisuus. Näin myös lain arviointineuvosto asiasta raportoi.

Tulossa on siis mitä ilmeisemmin kylmä ja hyytävä talvi, sekä kylmät tuulet työmarkkinakentällä vielä hetken aikaa. Sipilän on aidosti otettava ammattiyhdistysliike mukaan neuvottelupöytää jotta tilanne etenee. Mielenkiinnolla nähdään, onko Sipilän puheet kolmikannan ottamisesta mukaan jälleen kerran raukkamainen sirkustemppu, jolla ensin syyllistetään, sitten uhkaillaan ja tämän jälkeen kiristetään. Toivon tosissani, että tahto aitoon sopimiseen alkaa hallituksesta löytyä. Ammattiyhdistysliike ei tässä asiassa peräänny.