• Etusivu testi

Toimiva liikenne

Hyväkuntoiset tie- ja raideyhteydet ovat keskiössä niin työmatkaliikennettä ajatellen, että tavaraliikenteen tarpeita huomioiden. Suomi kasvaa kasvukeskuksissa, eri puolin maata. Logistiikan kannalta etäisyys ei ole este, kun tie- ja rataverkosto on siinä kunnossa, että liikenne kulkee nopeasti, varmasti ja turvallisesti. Tunnin juna, Itärata, Hangon raiteiden sähköistäminen, poikittainen maantieliikenne ovat kaikki hankkeita, joilla tuetaan hyvinvointia ja tavaraliikenteen edellytyksiä. 

Suomessa on lukuisia autioituneita juna-asemia. Raideliikenteen yksityistäminen on edennyt Sipilän hallituksen aikana ja jos sama kehitys jatkuu, on käytävä keskustelua onko näiden hylättyjen asemien käyttöä syytä uudelleen käynnistää, esimerkiksi paremman työmatkaliikenteen edistäjänä. 

Julkisten kulkuvälineiden käyttöä tulee lisätä. Valtion ja kuntien tulee huolehtia siitä, että myös pienemmillä paikkakunnilla olisi mahdollisuus yksityisautoilun sijasta käyttää julkisia kulkuvälineitä työmatkaliikenteen ja palveluiden käytön osalta. Työsuhdematkalipun käyttöönotosta on tehtävä houkuttelevampi vaihtoehto kuin yksityisautoilusta.

Kaupungeissa tulee tukea myös pyöräilyn edistämistä. Kattava ja toimiva pyöräilyverkosto ja kaupunkipyörät ovat mainio tapa edistää ihmisten pyöräilyä, vähentää päästöjä, kohentaa ihmisten kuntoa ja sitä kautta heidän jaksamistaan. 

Liikkuivat ihmiset millä tavalla tahansa, tulee sen olla kestävää ja vaivatonta. Valtiolla on avainrooli liikenteen kehittämisessä. Meillä tulee olla visio miten liikennettä kehitetään tasa-arvoisesti ympäri Suomen ympäristöä kunnioittaen.

Puhdas ilmasto

Ilmastonmuutosta enää harva kieltää, fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja lopulta niiden käytön lopettaminen on keskeisiä askelia ilmastopolitiikassa. Vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisessa pitää jakaa oikeudenmukaisesti. Se joka saastuttaa enemmän, kantaa myös suuremman vastuun. 

Energiatuotannossa tulee siirtyä enemmän hajautettuun energiantuotantoon, jossa energia tuotetaan kestävästi ja lähellä kulutusta. Uusiutuviin tuotantomuotoihin perustuva hajautettu energiatuotanto on hyvä tapa hillitä ilmastonmuutosta. Keskitetty tuotanto tukeutuu paljolti ulkopuolelta tuotaviin energiaraaka-aineisiin, kuten kivihiileen tai uraaniin. Hajautettu sen sijaan hyvödyntää paikallisia energialähteitä kuten biomassa, aurinko ja tuulienergia. Tämä lisää myös energiaomavaraisuutta.

Metsät ja maaperä toimivat hiilinieluina. On luotava kannustinjärjestelmä, jossa palkitaan hiilinieluihin panostamisesta eli hakkuiden viivyttämisestä ja maan multavuuden parantamisesta. Ympäristön kannalta haitallisia tukia on karsittava ja luotava ohjelma miten niistä luovutaan kokonaan. Teollisuus ei voi elää menneessä maailmassa vaan sen on uusiuduttava ja kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjumisessa. 

Sähköautoihin siirtyminen on väistämätön kehitys. Siirtymä pitää tehdä järkevästi ja sitä tulee tukea. Kannatan ehdotusta, jossa sähköautot otettaisiin käyttöön työsuhdeautoina. Se loisi käytettyjen sähköautojen markkinat, jolloin useammalla olisi varaa niihin. Pitää myös tukea bensa- ja dieselautojen muuntamista kaasuautoiksi. Nämä muutokset edellyttävät, että Suomessa on kattava sähkö- ja kaasulatausverkosto. 

Liikenteen päästövähennykset eivät voi jäädä ainoastaan sähköautoilla ajavien yksilöiden harteille. Lentoveron käyttöönottoa tulee selvittää ja liikennettä on saatava nykyistä enemmän raiteille. Laivaliikenteen suhteen on tehtävä suunnitelma, miten sen kuormitusta Itämerellä voidaan vähentää. Myös työelämän muutokset on saatava vähentämään päästöjä. Tulee mm. luoda enemmän mahdollisuuksia etäosallistumiselle. 

Ruokatuotannossa on pystyttävä vähentämään lihan kulutusta. Syömme enemmän lihaa kuin koskaan ja se näkyy myös päästöissä. Ihmisten tietoisuutta valintojensa merkityksestä tulee lisätä. Henkilökohtaiset valintamme ohjaavat myös päästökehitystä ja näin hillitsevät tai lisäävät päästöjä. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii tekoja jokaiselta meistä ja jokaisen meistä tulee ottaa vastuu omasta hiilijalanjäljestään. Turvataan elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville ja eläimille tällä planeetalla.

Parempaa työelämää

 

Työ muuttuu, maailma muuttuu, samoin tulee työelämän rakenteiden ja työttömyysturvan  muuttua sen mukana. Työmarkkinoilla on viime vuosien ajan totuttu olemaan puolustuskannalla, kun on neuvoteltu työehtosopimuksista. Työehtojen parantaminen on tullut vaikeammaksi myös nykyisen oikeistohallituksen toimesta ja sen haluttomuudesta tehdä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Aktiivimallin kaltaiset tutkitusti toimimattomat työttömyysturvan heikennykset tulisi purkaa ja samalla selvittää mahdollisuutta edelleen lyhentää karenssien pituutta tai poistaa kokonaan työntekijän päättäessä työsopimuksensa. Tämä vaikuttaa suoraan työn hakemiseen. Tämä nopeuttaisi työmarkkinoita ja antaisi myös rohkeutta työntekijälle ottaa vastaan pätkätöitä, jos tätä kerta työnantajapuoli näyttää hakevan.  Kohtuuttomat karenssit eivät motivoi vaan lamaannuttavat ihmisen. Kun hallituspuolueet puhuvat joustavuudesta, niin on kohtuullista myös miettiä joustoja molempiin suuntiin.

Sipilän hallituksen pakkolakipaketeilla peloteltu ay-väki taipui kesällä 2016 solmimaan Kilpailukykysopimuksen, joka aktiivimallin tapaan ei ole ihmeitä tehnyt. Kiky ei ole Suomen taloutta nostanut vaan tämä on laajempi kokonaisuus globaalien markkinoiden ollessa isona tekijänä. Työpaikoilla sen sijaan tätä kilpailukyykytystä saadaan vielä tuskailla, osa ammattiala pidempään kuin toiset. Tulonsiirto työnantajalle työttömyysturva- ja eläkemaksujen siirtämisen kautta työntekijöiden maksettavaksi oli Kikyn tuntuvin kyykytys  julkisen sektorin lomarahojen leikkauksen lisäksi. Nämä tulonsiirrot tuleekin palauttaa ennalleen.

Seuraavan hallituksen tulee ottaa tarkasteluun työajan lyhentäminen ansiotasoa laskematta. Ensin rajatuilla aloilla ja laajentaa kenttää tämän jälkeen tutkitun tiedon perusteella soveltuviin aloihin. Tämä tietenkin haastaa myös työehtosopimusjärjestelmää, mutta tähän tarvitaan motivoitunut hallitus valmistelemaan asiaa kolmikantaisesti, yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa.

Minimipalkasta on käyty paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Keskustelu on osaltaan hyvin subjektiivista eikä asiaan haluta edes paneutua. En näe tätä uhkakuvaa kovin todellisena, että ”minimistä tulee maksimi”, vaan tällä turvataan varsinkin työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien työntekijöiden työehtoja. Tätä tulee seuraavan hallituksen valmistella ay-liikkeen kanssa yhteistyössä ja samaan aikaan tulee ottaa agendalle myös alipalkkauksen kriminalisointi.

Tarvitsemme parempaa työelämää, työelämää, jossa työllä tulee toimeen ja joka antaa uskoa tulevaisuuteen.

 

Hyvinvointiyhteiskunta säilytettävä

Hyvinvointivaltio ei ole koskaan valmis. Se on jatkuvaa työtä tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. Hyvinvointivaltiossamme eduskunnalla on keskeinen rooli elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Vallalla oleva hallitus on turvannut elintason ja toimeentulon hyvä veli verkoston jäsenille muiden kustannuksella. Näin ei voi jatkua. Hyvinvointivaltio on luotu turvaamaan kaikkien oikeuksia työhön ja toimeentuloon, ei vain harvojen.

Perustulo tulee ottaa käyttöön ensi vaalikaudella korvaamaan monimutkaisen ja nöyryyttävän tukiviidakkomme, jonka rei’istä tippuu ihmisiä tyhjän päälle jatkuvasti. Tämän lisäksi on toteutettava sote-uudistus, jonka keskiössä on ihmisten hyvä hoiva. Terveyskeskusmaksut tulee jättää historiaan ja säätää yksi maksukatto, jonka alle menevät lääkkeet, terveyspalvelut ja matkakustannukset.

Koulutus on keskeinen avaintekijä tulevaisuutemme osalta. Ammattikoulutuksen reformi on epäonnistunut ja sen luomat heikennykset koulutukseen tulee korjata. Tarvitsemme tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa yrityksiin, jotta ne voivat kasvaa ja menestyä. Jatkuva uuden oppiminen on edellytys työelämässä pärjäämiselle. Opiskelu on tehtävä mahdolliseksi ja kannattavaksi jokaisessa elämänvaiheessa.

Työttömiä ei tule rangaista tilanteesta, johon he eivät ole syypäitä. Työpaikkoja vain on yksinkertaisesti vähemmän kuin työntekijöitä vapailla markkinoilla. Aktiivisuuteen tulee kannustaa, mutta se ei voi tapahtua tukia leikkaamalla. 

Meidän tulee panostaa ihmisiin vauvasta vaariin. Vanhustenhoidon resursseja on lisättävä ja riittävä hoitajamitoitus tulee kirjata lakiin. Voitontavoittelu ihmisten kannalta tärkeissä palveluissa kuten varhaiskasvatuksessa ja vanhustenhoidossa tulee kieltää.  

Suomi on kahdeksan kertaa rikkaampi kuin hyvinvointivaltiota luotaessa. Meillä on varaa pitää kaikista huolta. Rakennetaan Suomi, jossa ihmisillä on hyvä olla. Rakennetaan Suomi, jossa todellakin asuu maailman onnellisin kansa. Meillä on siihen varaa.

Keskustan ja Sipilän takinkääntöpopulismi

[Julkaistu Meteli70-lehdessä 16.12]

Tällä viikolla olemme saaneet lukea, kun pääministeri on Keskustan puoluevaltuustossa esitellyt miten Suomi taas pistetään kuntoon. Sipilä esittää 50 miljoonan satsausta 1000:nen opettajan ja ohjaajan palkkaamiseksi, jotta koulutusuudistusten myötä työpaikkatasolla tapahtuva opiskelu toteutuisi. Puhe koulutuksen parantamisesta juuri ammatillisen koulutuksen määrärahojen 190 miljoonan leikkauksien ja tuhansien ammattioppilaitoksien opettajien ahdinkoon saattamisen jälkeen on täysin käsittämätöntä ja vastenmielistä.

Sinänsä hyvä idea suunnata ammattitaitoista opettajakuntaa myös yrityksiin, mutta riittääkö tämä näiden massiivisten leikkausten jälkeen? Epäilen.

Vaalit lähestyy, sen tiedämme jokainen ja tämä alkaa näkyä myös hallituspuolueiden edustajien puheissa. Petteri Orpo jo linjasi jälleen Kokoomuksen lähes työväenpuolueeksi ja Sipilä hyökkää oppositiopuolueita vastaan puheissaan. Pääministeri selvästi kärsii jonkin asteisesta todellisuushäiriöstä. Sipilän mukaan vasemmistoa ei kiinnosta Kehä 1:n ulkopuolinen elämä tai siellä tehtävä yliopistotutkimus tai mikään muukaan. Vasemmistoliitto on puolue, jossa on mukana aktiiveja niin isoista kaupungeista kuin pieniltä paikkakunnilta maaseudulla. Vahvimmat kannatusalueet on Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Se siitä vihervasemmistolaisesta kerrostaloasukkaasta joka vihaa maaseutua.

Sipilän puheet on tottakai omille äänestäjille hengen nostatukseen tarkoitettua retoriikkaa, mutta ei tätä ihan leikillä sanota, vaikka populistinen kulma siinä onkin. Pääministeri on käyttäytynyt koko hallituskauden samalla tavalla. Räksytetään, kiristetään, uhkaillaan ja kun joku antaa vähän takasin (ihan syystäkin), tästä pahoitetaan mieli syvästi ja esiinnytään laupiaana samarialaisena.

Vielä loppuun mitä tämä suomen vapauttaja, keskustan ylpeys markkinataloudelle,  hyvä veli-järjestelmän oppipoika Juha Sipilä on saanut aikaan koulutusleikkausten lisäksi. Näistä on hyvä käännellä takkeja vaalien alla ja sitten heittää ne roskiin 14.4 jälkeen.

 

Sipilän leikkauslista 2015 - 2018

  • Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu
  • Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetty
  • Vanhempainvapaan päivärahan leikkaus
  • Sairausajan vuosilomaa leikattu palauttamalla siihen omavastuu
  • Vuosiloman kertymistä vähennetty äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.
  • Ansiosidonnaisen kestoa leikattu 100 päivällä
  • Kiky leikkasi julkisen sektorin lomarahoja 30%
  • Vuosittaista työaikaa pidennetty 24 tunnilla
  • Työsuhdeturvaa heikennetty (mm. koeaikaa pidennetty, takasinottovelvollisuutta lyhennetty ja pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuksia helpotettu)
  • Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennetty (19kk -> 15kk) ja perusosaa leikattu 15%
  • Ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikattu 190 miljoonaa euroa
  • Korotetusta työttömyyspäivärahasta luovuttu
  • Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikattu (mm. lapsilisää, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, peruspäivärahaa ja kansaneläkettä)
  • Yleisen asumistuen perusomavastuuta suurennettu
  • Opiskelijoiden opintorahan osuutta pienennetty ja lainaosuutta kasvatettu
  • Palkkatuella tehdystä työstä kertyvää työssäoloehtoa kiristetty
  • Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli






Ville Kari

Teollisuusliitto, aluetoimitsija

Eduskuntavaaliehdokas Uusimaa

Metalli70:n jäsen