• Etusivu testi

Todellisuus mielikuvien takana

Suomi on mielikuvien maa. Meille syötetään jatkuvasti mielikuvia siitä kuinka hieno maa Suomi on. Kuinka Suomessa panostetaan osaamiseen, työolot ovat kunnossa ja ihmisistä pidetään huolta. Todellisuus on kumminkin karumpaa.

Oppilaat voivat pahoin ja opetus on kärsinyt leikkauksista. Työharjoitteluja joudutaan keskeyttämään, koska oppilailla ei ole riittäviä perustaitoja. Oppilaat itsekin ovat huolissaan omasta osaamisestaan ja jaksamisestaan.

Osa työnantajista polkee härskisti työehtoja ja riittämätön valvonta ei pysy perässä. Työntekijöitä johdetaan monesti pelolla ja vääryyksistä ei uskalleta ilmoittaa työpaikan menetyksen pelossa. Rosiksessa ollaan milloin mistäkin syystä ja vaikka oikeus voittaakin, on tuhot jo tehty työntekijän näkökulmasta.

Viimeisimpänä epäkohtana on noussut esiin vanhusten huolto ja sen surkea tilanne. Kokoomusta lukuun ottamatta jokainen eduskuntapuolue on valmis kirjaamaan hoitajamitoituksen lakiin. Tämä voi olla osalle vaalikikka, mutta sen tarpeellisuudesta on kiistämätöntä näyttöä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa kulutetaan vanhustenhuoltoon paljon enemmän rahaa kuin meillä.  

On aika saada mielikuvat vastaamaan todellisuutta. Keinot ja rahat muutoksiin on, mutta poliittinen tahtotila on puuttunut. Oikeistolla ei ole ollut eikä tule olemaan mitään intressiä huolehtia kaikista. Se huolehtii vain harvoista. Vasemmistoliitto sen sijaan haluaa rakentaa Suomen, jossa hyvinvoinnista pääsevät nauttimaan kaikki.

Enää ei ole varaa nukkua vaalien yli. Tämä maa ei kestä enää yhtään oikeistohallitusta. Meidän pitää kääntää politiikan suunta ja aika sille on nyt. Vaalit käydään huhtikuussa 14.4. Ennakkoon voi äänestää 3.-9.4. Äänestämällä voi vaikuttaa. Äänestä ja ole osa muutosta, mikä käänsi Suomen suunnan.



Hyvä hoito kaikille on mahdollista

Yritysten voitot verus toiminnan laatu ovat olleet otsikoissa viime aikoina ja syystä. Puhetta on ollut myös siitä kuinka osakeyhtiöiden tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Tämä pitää paikkansa, mutta osakeyhtiöllä on mahdollisuus myös toimia toisin, niin halutessaan. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jo nyt lainsäädäntö mahdollistaa osakeyhtiölle muun tarkoituksen kuin tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Miksi tätä mahdollisuutta ei käytetä?

Voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka tarkoituksena olisi asiakkaiden hyvä hoito, olisi mitä oivallisin yhteistyökumppani kunnille. Totuus kun on kuitenkin se, että julkinen sektori on ajettu niin ahtaalle, ettei se voi huolehtia kaikista. Tämä asia tulee tietysti korjata, mutta se on pitkä prosessi, emmekä voi jättää ihmisiä heitteille purkamalla yksityisen sektorin antama palvelu kertarysäyksellä.

Mitä meidän tulee tehdä? Meidän tulee luoda yrityskulttuuri, joka ei perustu pelkästään voitontavoitteluun. Hyvät palvelut ja niiden tuoma hyvinvointi tulee olla myös yritysten ykkösprioriteetti. Koska tämä ajattelutavan muutos ei tapahdu yhdessä yössä tulee meidän myös varmistaa, että viranomaisilla on riittävät resurssit valvontaan ja väärinkäytöksistä tulee rangaista. Ei voi olla niin, että pahimmassa tapauksessa ihmisiä kuolee huonon hoivan seurauksena ja siitä ei seuraa mitään muuta kuin pahoitteleva tiedote.

Yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut, kuten vanhustenhuolto ja varhaiskasvatus, eivät saa olla voiton tavoittelun välineitä. Lailla tulee ohjata yritysten toimintaa parempaan suuntaan, niin kauan kunnes yritysjohto myös ymmärtää, ettei maksimaalinen voitto ole se tärkein asia maailmassa. Tässä mm. hoitajamitoitukset ovat avainasemassa. Lait ohjaavat ihmisten ja yritysten toimintaa. Säädetään siis lakeja, jotka tähtäävät yhteiseen hyvään ja kaikkien hyvinvointiin. Meillä on siihen varaa.



Toimiva liikenne

Hyväkuntoiset tie- ja raideyhteydet ovat keskiössä niin työmatkaliikennettä ajatellen, että tavaraliikenteen tarpeita huomioiden. Suomi kasvaa kasvukeskuksissa, eri puolin maata. Logistiikan kannalta etäisyys ei ole este, kun tie- ja rataverkosto on siinä kunnossa, että liikenne kulkee nopeasti, varmasti ja turvallisesti. Tunnin juna, Itärata, Hangon raiteiden sähköistäminen, poikittainen maantieliikenne ovat kaikki hankkeita, joilla tuetaan hyvinvointia ja tavaraliikenteen edellytyksiä. 

Suomessa on lukuisia autioituneita juna-asemia. Raideliikenteen yksityistäminen on edennyt Sipilän hallituksen aikana ja jos sama kehitys jatkuu, on käytävä keskustelua onko näiden hylättyjen asemien käyttöä syytä uudelleen käynnistää, esimerkiksi paremman työmatkaliikenteen edistäjänä. 

Julkisten kulkuvälineiden käyttöä tulee lisätä. Valtion ja kuntien tulee huolehtia siitä, että myös pienemmillä paikkakunnilla olisi mahdollisuus yksityisautoilun sijasta käyttää julkisia kulkuvälineitä työmatkaliikenteen ja palveluiden käytön osalta. Työsuhdematkalipun käyttöönotosta on tehtävä houkuttelevampi vaihtoehto kuin yksityisautoilusta.

Kaupungeissa tulee tukea myös pyöräilyn edistämistä. Kattava ja toimiva pyöräilyverkosto ja kaupunkipyörät ovat mainio tapa edistää ihmisten pyöräilyä, vähentää päästöjä, kohentaa ihmisten kuntoa ja sitä kautta heidän jaksamistaan. 

Liikkuivat ihmiset millä tavalla tahansa, tulee sen olla kestävää ja vaivatonta. Valtiolla on avainrooli liikenteen kehittämisessä. Meillä tulee olla visio miten liikennettä kehitetään tasa-arvoisesti ympäri Suomen ympäristöä kunnioittaen.

Reilua yrittämistä

Suomessa yritystuet on suunnattu pk-yrityksille, kasvaville ja kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille. Yritystukien määrä on kasvanut, mutta tukia saavien yritysten määrä on laskenut. Tämä tarkoittaa, että tämä hyvä kasaantuu yhä harvemmille. Jos yritystukiin lasketaan mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden saama tuki ja alennetut alv-kannat on tuen määrä yli 8 miljardia euroa. 

Yritystukia on arvosteltu useasti ja ihan syystä. Osa tukia saavista yrityksistä on hyvässä taloudellisessa tilanteessa, jolloin tuki ei ole heille välttämätön. Kritiikkiä on tullut myös siitä, että tuilla ylläpidetään olemassa olevaa toimintaa, eikä todellisuudessa luoda uutta kasvua. Suomen yrittäjät teettivät kyselyn yrittäjä-jäsenilleen ja 48% vastaajista vähentäisi yritystukia. 

Itse haluaisin suunnata yritystuista enemmän yrityksen kaaren alkupäähän. Siihen vaiheeseen, kun leipä on tiukassa ja aletaan kasvamaan hiljalleen. Siinä vaiheessa, kun niitä riskejä pitäisi ottaa, mutta ei ole taloudellista pääomaa siihen. 

Järjestelmää pitää uudistaa. Tukien hakeminen on monille raskasta ja byrokraattista. Monelle pienelle toimijalle kattavan hakemuksen tekeminen voi olla hyvin haastavaa ja myös ajalliset resurssit eivät välttämättä riitä kaiken muun liiketoiminnan pyörittämisen ohessa. Suurissa yrityksissä resurssit hakuprosessien tekemiseen ovat ihan eri luokkaa kuin pienyrittäjällä. 

Järjestelmän uudistamisen lisäksi tarvitsemme perustuloa. Perustulo olisi ratkaisu monen aloittelevan yrittäjän huoleen. Se toisi heille taloudellista pohjaa, josta ponnistaa ylöspäin. Yrittämiseen olisi helpompi lähteä, kun perustoimeentulo olisi taattu. Vasemmistoliitto ajaa myös alv-rajan nostoa 30 000 euroon. Nosto tulisi tehdä niin, että arvonlisävero alkaa juoksemaan vasta tuon 30 000 euron rajan yli menevistä tuloista.

Yrityksiä on monenlaisia ja monen kokoisia. Yrityspolitiikan tulee sallia tämä monimuotoisuus ja olla yrittäjän tukena, sen koosta tai toimialasta riippumatta. 

Puhdas ilmasto

Ilmastonmuutosta enää harva kieltää, fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja lopulta niiden käytön lopettaminen on keskeisiä askelia ilmastopolitiikassa. Vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisessa pitää jakaa oikeudenmukaisesti. Se joka saastuttaa enemmän, kantaa myös suuremman vastuun. 

Energiatuotannossa tulee siirtyä enemmän hajautettuun energiantuotantoon, jossa energia tuotetaan kestävästi ja lähellä kulutusta. Uusiutuviin tuotantomuotoihin perustuva hajautettu energiatuotanto on hyvä tapa hillitä ilmastonmuutosta. Keskitetty tuotanto tukeutuu paljolti ulkopuolelta tuotaviin energiaraaka-aineisiin, kuten kivihiileen tai uraaniin. Hajautettu sen sijaan hyvödyntää paikallisia energialähteitä kuten biomassa, aurinko ja tuulienergia. Tämä lisää myös energiaomavaraisuutta.

Metsät ja maaperä toimivat hiilinieluina. On luotava kannustinjärjestelmä, jossa palkitaan hiilinieluihin panostamisesta eli hakkuiden viivyttämisestä ja maan multavuuden parantamisesta. Ympäristön kannalta haitallisia tukia on karsittava ja luotava ohjelma miten niistä luovutaan kokonaan. Teollisuus ei voi elää menneessä maailmassa vaan sen on uusiuduttava ja kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjumisessa. 

Sähköautoihin siirtyminen on väistämätön kehitys. Siirtymä pitää tehdä järkevästi ja sitä tulee tukea. Kannatan ehdotusta, jossa sähköautot otettaisiin käyttöön työsuhdeautoina. Se loisi käytettyjen sähköautojen markkinat, jolloin useammalla olisi varaa niihin. Pitää myös tukea bensa- ja dieselautojen muuntamista kaasuautoiksi. Nämä muutokset edellyttävät, että Suomessa on kattava sähkö- ja kaasulatausverkosto. 

Liikenteen päästövähennykset eivät voi jäädä ainoastaan sähköautoilla ajavien yksilöiden harteille. Lentoveron käyttöönottoa tulee selvittää ja liikennettä on saatava nykyistä enemmän raiteille. Laivaliikenteen suhteen on tehtävä suunnitelma, miten sen kuormitusta Itämerellä voidaan vähentää. Myös työelämän muutokset on saatava vähentämään päästöjä. Tulee mm. luoda enemmän mahdollisuuksia etäosallistumiselle. 

Ruokatuotannossa on pystyttävä vähentämään lihan kulutusta. Syömme enemmän lihaa kuin koskaan ja se näkyy myös päästöissä. Ihmisten tietoisuutta valintojensa merkityksestä tulee lisätä. Henkilökohtaiset valintamme ohjaavat myös päästökehitystä ja näin hillitsevät tai lisäävät päästöjä. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii tekoja jokaiselta meistä ja jokaisen meistä tulee ottaa vastuu omasta hiilijalanjäljestään. Turvataan elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville ja eläimille tällä planeetalla.