• Etusivu testi

Hyvinvointi turvattava kaikille, ei harvoille

(Julkaistu Tikkurilan Metallityöväen ammattiosaston Ääni-lehdessä)

Hyvinvointivaltiomme on erikoisuus, johon ei maailmalla pahemmin törmätä. Se on ollut ja on yhä haave ihmisten mielessä. Kun tuohon haaveeseen uskoo tarpeeksi moni, tulee siitä väistämättä todellista. Me teemme siitä todellista. Kaikki tässä yhteiskunnassa eivät pidä hyvinvointivaltiota hyvänä ajatuksena ja koittavat murentaa sitä pala palalta. Varsinkin nykyinen hallitus on kunnostautunut hyvinvoinnin alas ajajana. Sipilän leikkauslista on pidempi kuin lapsen kirje joulupukille ja jokainen joka ei kuulu hyvä veli verkostoon, on saanut tuntea sen nahoissaan. Tämän hallituksen aikana on tapahtunut sellaisia vääryyksiä, mitä ei olisi koskaan saanut tapahtua. Kiky ja aktiivimalli ovat näiden vääryyksien huipentumia.

Työttömyysvakuutus- ja eläkevakuutusmaksujen korottaminen työntekijöiltä ja niiden laskeminen työnantajilta oli massiivinen tulonsiirto työnantajille palkansaajan pussista. Työttömien piiskaaminen kohtuuttomilla vaatimuksilla aktiivisuuden osoittamiseksi on vain pieni osa näistä negatiivisista vaikutuksista mitä Sipilän eriarvoistava hallituspolitiikka on saanut aikaan.

Eduskunnan tulisi edustaa kansaa ja tehdä päätöksiä koko kansan etua ajatellen. Se on oikeaa demokratiaa. Ei se että uhkaillaan, kiukutellaan ja kiristetään. Mutta onpa hallitus ainakin näyttänyt, että sillä on todellakin merkitystä, mitä puoluetta äänestät ja ketä sen puolueen sisällä. Jos haluat, että vanhusta ei jätetä yöksi lattialle makaamaan, äänestä vasemmistoa. Jos haluat, että verojen välttely ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen on helppoa, äänestä oikeistoa.

Vaaleissa meillä on jälleen kerran mahdollisuus vaatia muutosta. Valita eduskuntaan kansanedustajia, jotka haluat kehittää hyvinvointivaltiota. Valita kansanedustajia, jotka rakentavat meille tasa-arvoisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan. Yhteiskunnan, missä päivähoito, koulutus, sairaanhoito ja vanhusten hoito on laadukasta ja ihmislähtöistä. Yhteiskunnan, missä julkinen liikenne toimii ja on edullinen. Yhteiskunnan, missä ihmisiin panostetaan jokaisessa heidän elämänsä vaiheessa. Sellaista yhteiskuntaa minä haluan olla rakentamassa. Osa sellaista muutosta minä haluan olla.

 

Ville Kari

Teollisuusliitto ry

Aluetoimitsija

Kansanedustajaehdokas, Uusimaa nro. 332



[Vieraskynä - Terho Ihalainen] - Työelämä murroksessa, vai murretaanko työelämää?

Minkälaista hallitusta ollaan saamassa tulevalle vaalikaudelle. Tämä nykyinen hallitus on noudattanut johdonmukaisesti duunarien kurittamispolitiikkaa.  Sen raastavat kynnenjäljet jättävät valitettavasti syvät arvet tähän yhteiskuntaan, työmarkkinajärjestelmään ja sopimuskulttuuriimme.

Palauttelen mieliin niitä hallituksen alkutaipaleella tekemiä suuria virheitä. Hallituksen suurimpia virheitä vaalikaudella oli puuttua työmarkkinaosapuolien sopimiseen kilpailukykysopimuksen (kiky) muodossa. Sillä sopimuksella ei saavutettu mitään, päinvastoin. Se toi mukanaan eriarvoistamista. Kuten esimerkiksi julkisen alan lomarahaleikkaukset ja työnantajamaksujen siirrot työntekijän kukkarolle. Hallitus asetti pakkolait pelinappulaksi ja ammattiyhdistysliikkeelle ei jäänyt valittavaksi, kuin kahdesta pahasta vähiten paha.

Siinä tilanteessa olisi hallituksen täytynyt antaa täysi tukensa työmarkkinajärjestöille siihen, että kuinka kehitetään työelämää tuottavammaksi nykyisen työajan puitteissa, eikä siihen, mitä tehdään säännöllisen työajan jälkeen. Tarkalleen ottaen työajan jatkamisesta samalla palkalla, siitä tässä oli kyse.

Hallituksen ensiaskelista on jo monella painunut unohduksiin myöskin sen tekemä lakiuudistus vuosilomalla sairastamisen karenssiin. Tämä tehty lakiuudistus oli aiempien ennakkotapausten mukaan, Euroopan unionin lainsäädännön vastainen. Miksi sitten lakiuudistus tehtiin? Siksi, että hallitus tiesi ammattiyhdistyksien vievän asian Eurooppa tasolle ratkaistavaksi ja tämän ratkaisun viipyvän yli nykyisen hallituksen valtakauden. Näin hallitus pelasi aikaa ja rokottaa työntekijöitä, jopa ennakkotapausten vastaisesti. Lisäksi hallitus on heikentänyt työntekijän asemaa, koeajan pidentämisellä ja määräaikaisten työsuhde-ehtojen heikennyksillä.

Työntekijöiden kestokykyä koetellessaan hallitus kohtasi ay liikkeen yhteisvoiman vuoden 2018 aikana poliittisen lakkojen muodossa. Tähän ammattiyhdistys oli pakotettu, muutoin kurittamispolitiikka olisi saanut liialliset mittasuhteet.

Tulevat vaalit ovat hyvinkin merkittävät työntekijöiden näkökulmasta. Aiemmin porvaripuolueiden ei ole nähty vastaavalla tavalla hyökkäävän työntekijöitä vastaan. Julkisuuspuheet siitä, että hyökkäys on ay liikettä vastaan ei pidä paikkaansa, vaan kyseessä on hyökkäys kaikkia työntekijöitä vastaan.

Uusi vaalien jälkeen perustettava hallitus ei tee riittäviä uudistuksia työntekijöiden näkökulmasta parantaviin asioihin, ellei vasemmisto saavuta vaaleissa tarvittavaa enemmistöä.

Suomi on sopimusyhteiskunta ja sellaisena haluan sen myöskin säilyvän. Sopimalla rakennamme turvallisen, tuotteliaan yhteiskunnan ja tälle ajattelutavalle haluan jatkoa tulevilta päättäjiltä.

Työelämän laadun parantaminen muodostuu kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Kehittämisen osatekijöinä ovat johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, osaamisen systemaattinen ylläpito ja kehittäminen, liiketoiminnan ja työprosessien kehittäminen, sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Näillä osatekijöillä luodaan hyvinvointia tulevalla vaalikaudella.

Olen osaltani tukemassa Villen valintaa Eduskuntaan.

Terho Ihalainen

Sopimusasiantuntija

Teollisuusliitto ry



Hyvä hoito kaikille on mahdollista

Yritysten voitot verus toiminnan laatu ovat olleet otsikoissa viime aikoina ja syystä. Puhetta on ollut myös siitä kuinka osakeyhtiöiden tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Tämä pitää paikkansa, mutta osakeyhtiöllä on mahdollisuus myös toimia toisin, niin halutessaan. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jo nyt lainsäädäntö mahdollistaa osakeyhtiölle muun tarkoituksen kuin tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Miksi tätä mahdollisuutta ei käytetä?

Voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka tarkoituksena olisi asiakkaiden hyvä hoito, olisi mitä oivallisin yhteistyökumppani kunnille. Totuus kun on kuitenkin se, että julkinen sektori on ajettu niin ahtaalle, ettei se voi huolehtia kaikista. Tämä asia tulee tietysti korjata, mutta se on pitkä prosessi, emmekä voi jättää ihmisiä heitteille purkamalla yksityisen sektorin antama palvelu kertarysäyksellä.

Mitä meidän tulee tehdä? Meidän tulee luoda yrityskulttuuri, joka ei perustu pelkästään voitontavoitteluun. Hyvät palvelut ja niiden tuoma hyvinvointi tulee olla myös yritysten ykkösprioriteetti. Koska tämä ajattelutavan muutos ei tapahdu yhdessä yössä tulee meidän myös varmistaa, että viranomaisilla on riittävät resurssit valvontaan ja väärinkäytöksistä tulee rangaista. Ei voi olla niin, että pahimmassa tapauksessa ihmisiä kuolee huonon hoivan seurauksena ja siitä ei seuraa mitään muuta kuin pahoitteleva tiedote.

Yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut, kuten vanhustenhuolto ja varhaiskasvatus, eivät saa olla voiton tavoittelun välineitä. Lailla tulee ohjata yritysten toimintaa parempaan suuntaan, niin kauan kunnes yritysjohto myös ymmärtää, ettei maksimaalinen voitto ole se tärkein asia maailmassa. Tässä mm. hoitajamitoitukset ovat avainasemassa. Lait ohjaavat ihmisten ja yritysten toimintaa. Säädetään siis lakeja, jotka tähtäävät yhteiseen hyvään ja kaikkien hyvinvointiin. Meillä on siihen varaa.



Todellisuus mielikuvien takana

Suomi on mielikuvien maa. Meille syötetään jatkuvasti mielikuvia siitä kuinka hieno maa Suomi on. Kuinka Suomessa panostetaan osaamiseen, työolot ovat kunnossa ja ihmisistä pidetään huolta. Todellisuus on kumminkin karumpaa.

Oppilaat voivat pahoin ja opetus on kärsinyt leikkauksista. Työharjoitteluja joudutaan keskeyttämään, koska oppilailla ei ole riittäviä perustaitoja. Oppilaat itsekin ovat huolissaan omasta osaamisestaan ja jaksamisestaan.

Osa työnantajista polkee härskisti työehtoja ja riittämätön valvonta ei pysy perässä. Työntekijöitä johdetaan monesti pelolla ja vääryyksistä ei uskalleta ilmoittaa työpaikan menetyksen pelossa. Rosiksessa ollaan milloin mistäkin syystä ja vaikka oikeus voittaakin, on tuhot jo tehty työntekijän näkökulmasta.

Viimeisimpänä epäkohtana on noussut esiin vanhusten huolto ja sen surkea tilanne. Kokoomusta lukuun ottamatta jokainen eduskuntapuolue on valmis kirjaamaan hoitajamitoituksen lakiin. Tämä voi olla osalle vaalikikka, mutta sen tarpeellisuudesta on kiistämätöntä näyttöä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa kulutetaan vanhustenhuoltoon paljon enemmän rahaa kuin meillä.  

On aika saada mielikuvat vastaamaan todellisuutta. Keinot ja rahat muutoksiin on, mutta poliittinen tahtotila on puuttunut. Oikeistolla ei ole ollut eikä tule olemaan mitään intressiä huolehtia kaikista. Se huolehtii vain harvoista. Vasemmistoliitto sen sijaan haluaa rakentaa Suomen, jossa hyvinvoinnista pääsevät nauttimaan kaikki.

Enää ei ole varaa nukkua vaalien yli. Tämä maa ei kestä enää yhtään oikeistohallitusta. Meidän pitää kääntää politiikan suunta ja aika sille on nyt. Vaalit käydään huhtikuussa 14.4. Ennakkoon voi äänestää 3.-9.4. Äänestämällä voi vaikuttaa. Äänestä ja ole osa muutosta, mikä käänsi Suomen suunnan.



Reilua yrittämistä

Suomessa yritystuet on suunnattu pk-yrityksille, kasvaville ja kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille. Yritystukien määrä on kasvanut, mutta tukia saavien yritysten määrä on laskenut. Tämä tarkoittaa, että tämä hyvä kasaantuu yhä harvemmille. Jos yritystukiin lasketaan mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden saama tuki ja alennetut alv-kannat on tuen määrä yli 8 miljardia euroa. 

Yritystukia on arvosteltu useasti ja ihan syystä. Osa tukia saavista yrityksistä on hyvässä taloudellisessa tilanteessa, jolloin tuki ei ole heille välttämätön. Kritiikkiä on tullut myös siitä, että tuilla ylläpidetään olemassa olevaa toimintaa, eikä todellisuudessa luoda uutta kasvua. Suomen yrittäjät teettivät kyselyn yrittäjä-jäsenilleen ja 48% vastaajista vähentäisi yritystukia. 

Itse haluaisin suunnata yritystuista enemmän yrityksen kaaren alkupäähän. Siihen vaiheeseen, kun leipä on tiukassa ja aletaan kasvamaan hiljalleen. Siinä vaiheessa, kun niitä riskejä pitäisi ottaa, mutta ei ole taloudellista pääomaa siihen. 

Järjestelmää pitää uudistaa. Tukien hakeminen on monille raskasta ja byrokraattista. Monelle pienelle toimijalle kattavan hakemuksen tekeminen voi olla hyvin haastavaa ja myös ajalliset resurssit eivät välttämättä riitä kaiken muun liiketoiminnan pyörittämisen ohessa. Suurissa yrityksissä resurssit hakuprosessien tekemiseen ovat ihan eri luokkaa kuin pienyrittäjällä. 

Järjestelmän uudistamisen lisäksi tarvitsemme perustuloa. Perustulo olisi ratkaisu monen aloittelevan yrittäjän huoleen. Se toisi heille taloudellista pohjaa, josta ponnistaa ylöspäin. Yrittämiseen olisi helpompi lähteä, kun perustoimeentulo olisi taattu. Vasemmistoliitto ajaa myös alv-rajan nostoa 30 000 euroon. Nosto tulisi tehdä niin, että arvonlisävero alkaa juoksemaan vasta tuon 30 000 euron rajan yli menevistä tuloista.

Yrityksiä on monenlaisia ja monen kokoisia. Yrityspolitiikan tulee sallia tämä monimuotoisuus ja olla yrittäjän tukena, sen koosta tai toimialasta riippumatta.